Puoluetoverini, peruspalveluministeri Susanna Huovinen on jälleen esitellyt ajatuksiaan Suomen alkoholipolitiikan suunnasta. Ilmeisesti sen keskiössä ovat alkoholiveron korotukset, alkoholin saatavuuden rajoittaminen sekä kaupoissa myytävän oluen laimennus kakkoseksi ja keppanan siirto Alkoon. Näillä toimenpiteillä tähdätään alkoholin kulutuksen pysyvään laskuun.
Pysähdytään tähän: pysyvään laskuun. Huovinen ei määrittele tavoitetilaksi esimerkiksi jotain tiettyä kulutuksen tasoa suhteessa eurooppalaiseen tai globaaliin keskiarvoon. Tavoite on pysyvä lasku. Pysyvän laskun päässä odottaa nollapiste. Tavoite, jota ei siis tohdita ääneen sanoa, on täysraitis Suomi. Tätä ei mielestäni voi korostaa liikaa: tavoitetila ei ole Suomi, jossa alkoholia kulutetaan maltillisesti ja kohtuudella. Tavoite on Suomi, jossa ei korkata yhtäkään saunakaljaa, eikä juoda viiniä ruualla.
Huovista kuunnellessa saa ylipäätään kuvan, että viinapiru riivaa Suomen kansaa kuin Laestadiuksen saarnoissa ikään. Entä miltäpä näyttää todellisuus? Alkoholin kulutus on nuorten ikäluokkien keskuudessa laskussa, ja yhä useampi ei sitä käytä lainkaan. Koko väestön keskuudessa kirkkaan viinan kulutus laskee, ja viinien vastaavasti nousee. Kossun litkimisen laskusuhdanne on jopa niin huolestuttava, että valtion juomatehtaan toimari sai kenkää.
Alkoholin kulutuksen tuottamat haitat ovat nousussa ainoastaan eläkeläisten keskuudessa. Äkkiseltään on helppo keksiä syitä, miksi: yksinäisyys, mielekkään tekemisen puute ja se, ettei kukaan puutu. Eläkeläisikäluokissa alkoholin kulutus on myös ollut alun perinkin melko runsasta. Miten ministerin esittämät toimet tepsisivät eläkeläisten alkoholin kulutuksen suitsimiseen?
Alkoholin myyntiajan rajaaminen esim. virka-aikaan tuskin vaikuttaisi lainkaan: eläkeläisillä on mahdollisuus käydä viinakaupassa mihin aikaan päivästä tahansa. Kuka tahansa pitkäripaisessa asioiva voi huomata, että vanhukset käyvät noutamassa sherrynsä ja brandynsa nimenomaan aamupäivästä. Entä keskioluen siirto Alkoon? Paha sanoa, mutta perstuntumalta väittäisin, etteivät ikäihmiset ylipäätään kovin paljon keskiketterää litki. Pääpaino tuntuu olevan kevyeen muovipulloon pakatussa vahvemmassa alkoholissa. Veronkorotukset voisivat tepsiäkin, sillä kukapa pienestä eläkkeestään entistä suurempaa siivua viinakauppaan tahtoisi kantaa. Toisaalta eläkeläiset ovat myös ahkeria risteilijöitä. Tässä ikäryhmässä matkustajatuonnin kasvu on oikeasti varteenotettava riski.
Jos eläkeläisten alkoholismia ja syrjäytymistä halutaan kuitenkin oikeasti ehkäistä, heihin kohdistetuilla täsmätoimilla olisi suurempi vaikutus. Ohjattu julkinen aktivointi- ja kuntoutustoiminta on uskoakseni tehokkain tapa pitää eläkeläiset liikkeessä. Alkoholiveronkorotus tulee toki halvemmaksi, mutta on toimenpiteenä epäoikeudenmukainen osuessaan koko väestöön yhden kansanosan kasvavan ongelmakulutuksen vuoksi.
Veronkorotuksissa on tosin se pieni ongelma, ettei niillä välttämättä saada sitä, mitä tilataan. Vuodenvaihteessa voimaan astuneen alkoholiveron korotuksen on laskettu nostaneen suhteessa eniten viinien ja vähiten viinan hintaa. Kyllä, luitte oikein. Koska suomalaiset juovat vähemmän kirkasta kuin koskaan sitten kieltolain julistuksen, hallitus päätti rankaista kansaa korottamalla viinien hintatasoa. Se siitä keskieurooppalaiseen juomakulttuuriin pyrkimisestä.
Veronkorotuksen taustalla näkyy epäilemättä Altian ja Panimoliiton voimakas lobbaus. Oluiden hinta nousi korotuksessa enemmän kuin viinan, mutta sentään vähemmän kuin viinien. Tämä lienee suoraa seurausta siitä, ettei Suomessa toimi viiniteollisuuden lobbareita. Eikä muuten tule toimimaankaan, Valvira kun on kieltänyt viininvalmistuksen Suomessa.
Mikäli valtiota todella kiinnostaisi alkoholin haittojen ehkäiseminen, se voisi aloittaa toimenpiteet alalla toimivasta yhtiöstään. Altian ansaintalogiikka näyttää nimittäin perustuvan teinien ja spurgujen mahdollisimman tehokkaaseen juottamiseen. Juomatehdasta pitävät pystyssä Kossu, Leijona, Jallu ja sekalainen setti äitelän makeita kermalikööreitä. Tuo Altia toki maahan viinejäkin, mm. El Tiempoa ja Magyaria. Näitä tuskin voi laskea sulaksi hattuun. Nykyisessä taloustilanteessa valtio pyrkii höyläämään myös Altiasta maksimaalista tuottoa, eikä valittuun kurssiin kannata odottaa muutosta. Puhe ongelmakulutuksen haitoista on kuitenkin lähinnä hurskastelevaa vittuilua niin kauan, kun valtion oma yhtiö saattelee pissikset ja puliukot kustannustehokkaaseen känniin.
Henkilökohtaisesti toivon Altian laittavan ansaintalogiikkansa uusiksi, ja keskittyvän tulevaisuudessa volyymien sijasta laatuun. Valtion liiketoimintaa alkoholialalla on perinteisesti puolustettu mm. kansalaisten kasvattamisella kohtuulliseen ja sivistyneeseen alkoholikulttuuriin. Tätä taustaa vasten on absurdia, että viinan kulutukseen laskuun reagoidaan erottamalla Altian toimitusjohtaja ja korottamalla viinien verokantaa. Tai tältä ainakin näyttää.
Suomalaisten alkoholinkulutus on edelleen reippaasti alle eurooppalaisen keskitason. Kuluttajat kaipaavat enenevissä määrin laatua ja laajaa valikoimaa kustannustehokkaan kännin sijaan. Jos keskiolut siirrettäisiin Alkoon, Suomessa tarjolla oleva alkoholivalikoima supistuisi radikaalisti. Alkon hyllyyn on fyysisesti mahdotonta siirtää edes osaa ruokakaupoissa tarjolla olevasta keskiolutmäärästä karsimatta valikoimaa todella rajusti. Muutama pieni kotimainen panimo menisi väistämättä konkurssiin, sillä niiden tuotteille ei kerta kaikkiaan olisi tilaa. Samalla olisi pakko supistaa kaikkien muidenkin tuoteryhmien hyllytilaa, ja etenkin pienemmissä Alkon myymälöissä hyllymetreittäin viinejä poistettaisiin paremmin myyvän keskioluen tieltä.
Ehdotettu uudistus myös siirtäisi merkittävän osan suomalaisia alkoholiharrastajia saksalaisten nettikauppojen asiakkaiksi. Jatkuvasti kasvava joukko suomalaisia viinien ja oluiden harrastajia tuskin tyytyisi osaansa Suomessa myytävien alkoholien valikoiman puolittuessa. Jo nyt monet harrastajat tilaavat eurooppalaisista nettikaupoista sellaisia juomia, joita Suomesta ei saa. Määrät ovat vielä hyvin pieniä, sillä Alkon valikoima tyydyttää pääosin vaativampienkin nörttien tarpeet. Keskikaljan siirto Alkoon tekisi kuitenkin alkoholin nettitilaamisesta koko kansan huvia.
Suomalainen alkoholikulttuuri on kehittymässä alati parempaan suuntaan, mutta alkoholipolitiikan tekijät ovat eksyneet houreiselle ristiretkelleen tuulimyllyjä vastaan. A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen valaisi hienosti suurten ikäluokkien suhdetta alkoholiin todetessaan että ”jostain syystä omaehtoinen päihteettömyys on lisääntynyt nuorissa ikäluokissa, mikä on mystinen juttu”. Mystinen juttu? Juomattomuus lienee mystistä vain ihmisille, jotka ovat täysin sisäistäneet myytin suomalaisesta viinapäästä, ja uskovat kohtalonomaisen alkoholismin olevan kansaamme polttomerkitty geneettinen ominaisuus.
Sama eetos näyttää ohjaavan myös Sosiaali- ja terveysministeriötä. Alkoholin käytössä nähdään vain ääripäät: joko latkitaan pirtua ämpäristä tai eletään päiviräsäsmäisessä hyveellisessä kieltäymyksessä. Kohtuullista alkoholikulttuuria ei todellisuudessa edistetä, eikä edes sellaisen mahdollisuutta tunnusteta, vaikka juuri siihen suuntaan Suomi kulkee.
Otto Köngäs 
Oisitpa sinäkin huolissasi tärkeämmistäkin veronkorotuksista.
Viinanläträys tuntuu olevan pyhän lehmän asemassa. Tässä maassa yli verotetaan monia muitakin juttuja, joten kyllä se alkoholi sinne joukkoon mahtuu, etenkin siitä syystä että sen haitat ovat kiistattomat.
Kyllä niistä muistakin veroista sopii puhua ja kirjoittaa. Tässä tekstissä halusin nyt tarttua juuri tähän aiheeseen. Jos minä saisin päättää, pääomille ja perinnöille lätkäistäisiin heti progressiivinen verotus, noin alkajaisiksi.
Viinan läträämistä saa verottaakin, mutta alkoholia on muutakin kuin viinaa, ja sillä voi tehdä muutakin kuin läträtä.
Ota yksi päivä sairaanhoitajan työpäivän mukana jollain muulla kuin eliittialueella ja huomaat kuinka pahasti päin persettä arviosi alkoholiongelmasta eläkeläisten puuhasteluna on. Se että ei ole kasvua ei tarkoita etteikö helvetillistä ongelmaa olisi olemassa. Näin huonosta tilanteesta on enää vaikea löytää sitä kasvua.
80% sairauspoissaoloa hakemaan tulleista on jo vastaanotolla joko niin pahassa krapulassa tai niin kovassa kännissä, että pelkästä hajusta ymmärtää olla antamatta saikkua. Osa haluaa oikeasti apua. Osa on puhtaasti vain niin elämäntapajuoppouden kyllästämiä, että sairaanhoitajan pakeille hakeudutaan että voidaan välttää Kelan nakituksetkin.
Taisin kirjoittaa alkoholin kulutuksen kasvavan vain eläkeläisten keskuudessa. Totta mooses muutkin ryyppäävät. Vietä yksi päivä viinakaupun kassalla, ja huomaat keski-ikäisten pukumiesten hakevan yhdeksän ja kymmenen välillä taskumatit kossua matkalla töihin. Muutaman tunnin päästä tulevat niiden edustusvaimot kalliissa turkeissaan kädet täristen hakemaan omat korjaussarjansa. Eläkkeelle siirryttäessä ei enää tarvitse edes esittää homman olevan hallussa, kun kukaan ei ole päivittäin näkemässä. Nuoremmissa ikäluokissa kuitenkin piilee muutos, ainakin toivon niin.
Taisi mennä hyvän kirjoituksen pointti ohi ja lujaa Sirkkeliltä. Juuri kohtuukäyttöönhän tämä kirjoitus tähtää. Suomessa kulutus on kuitenkin Euroopan keskitason alapuolella, joten ihmettelen hallituksen panikointia asian suhteen, varsinkin kun tuo kulutus on vuosien saatossa vähentynyt melkein kuin itsestään. Monet ihmiset haluavat määrän sijasta nykyään laatua. Kannattaako tuota kasvavaa kohtuukäyttäjien ryhmää rankaista 5-10% suuruisen suurkuluttajaryhmän takia? Tuntuu täten myöskin kyllä edelleen olevan sitkeässä tuo myytti suomalaisesta juomakulttuurista. Kyllä ne sivistyneet eurooppalaisetkin osaavat kännätä. Ei se ole suomalaisten ns. yksinoikeus. Mutta ehkä tuota myyttiä pidetään yllä sen takia, että sen verukkeella voidaan yrittää holhota? Sen suomalaiset päättäjät osaavat. Hassu asenne muuten sinulla tuo, että kun muitakin juttuja yliverotetaan, niin tätäkin saa yliverottaa? Eikös mieluummin sitten niitä toisiakin verotettaisiin oikeudenmukaisemmin? Ja haitoista sen verran, että on myös tutkittu, että kohtuukäyttö on terveellisempää kuin ääripäät eli absolutismi tai suurkulutus. Hallitus tuntuu vain olevan pihalla kuin lumiukko tämän asian suhteen. Veroeurot valuvat ulkomaille ja tuollaisilla idioottimaisilla suunnitelmilla niitä ei ainakaan saada takaisin. Tuntuu olevan epäpätevää sakkia Arkadianmäellä.
Taitaa tutkimuksen kanta tällä erää olla se, että kohtuukäyttö on terveellistä, mutta ei välttämättä niin terveellistä, että kannattaisi vasiten alkaa juoda, jollei jo juo. Tai koska alttius alkoholisoitumiselle on yksilöllistä, niin jos ei juo, on ehkä kuitenkin parempi olla aloittamatta, jos ei tiedä, pystyykö käyttönsä pitämään kohtuullisena. Tai jotain. Katso http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/alcohol/
Osuva ja tarkkakynäinen kirjoitus!
Hieno ja asiantunteva kirjoitus perverssista alkoholipolitiikasta Suomessa.
Valtion alkoholipolitiikka on täysin mieletön ja skitsofreeninen: Esimerkiksi Optio-lehdessä Alko mainostaa, ei tietenkään viinaa, mutta palvelua ja viinivalikoimaa. Eli Alko yrittää kasvattaa myyntiään. Ja kuten sanoit, toimari saa kenkää kun kasvu ei ole kunnossa.
Eli mitä oikein yritetään tehdä? Sama kuvio löytyy myös polttoaineesta, jossa polttoaineen veronkorotuksia perustellaan vihreillä arvoilla. Sitten kun kulutus (ja verotulot) laskee, joudutaan nykyiseen tilanteeseen jossa arvuutellaan pitäisikö kilometrejä verottaa.
Herääkin kysymys, miten tätä politiikkaa oikein tehdään? Voidaanko nyt tehdä alkoholista päätöksiä ilman, että analysoidaan vaikutuksia esim 10v päähän? Sehän ei kiinnosta, koska todennäköisesti itse ei enää silloin ole hallitusvastuussa.
Samaan aikaan pk-yrittäjyyttä yritetään piiskata Suomen ”pelastajaksi” ja pienpanimot (ja suuretkin) yritetään toisaalta ajaa ahtaalle.
Ymmärrän että rahaa ei ole, mutta ansaintamallit eivät ole kestäviä. Niihin pitäisikin määritellä poistumispäivä – tällaisista toimivista ratkaisuistahan meillä on kokemuksia esimerkiksi autojen verotarrojen kanssa..
Alle 16v ja eläkeläiset alkoholin ostokieltoon. ; )
Mihin tuo Valviran viinikielto-väite muuten perustuu? Onko Valvira tosiaan kieltänyt viininvalmistuksen Suomessa?
Viinin valmistusta kokeilleiden lähteideni mukaan Valvira edellyttää käymisseokseen lisättävän hiivaa ja sokeria. Käytännössä tämän jälkeen kyseessä ei oikein enää ole viini. Tämä puolestaan liittyy EU-tasoiseen sapelinkalisteluun siitä, mitka maat lasketaan viininvalmistusmaiksi ja mitä ei. Suomi ei unionin kirjoissa ole viininvalmistusmaa, osittain ilmeisesti siksi, että hypoteettinen suomalainen viiniteollisuus olisi oikeutettu vaativan alueen maataloustukiin. Näin minulle on asiasta kerrottu. Pitää vielä kaivella konkreettiset lähteet esiin.
Eikös Valamon luostari valmista viiniä Heinävedellä? Onko heillä siis jonkinlainen poikkeuslupa?
Ne Valamon Viinihermannin tuotteet, joita A-marketin hyllystä löytyy, ovat marjapohjaisia ja turkasen sokerisia. Oletan siis, että ei.
Muuten hyvä kirjoitus, mutta lähteet olisi hyvä olla. Lisäksi kun puhut nuorten ikäluokkien alkoholin kulutuksen laskusta, niin tarkoitat ilmeisesti alle 18-vuotaita, sillä tietääkseni nuorilla aikuisilla homma menee aivan päinvastaiseen suuntaan. Alle linkattu tutkimus aiheesta.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100491/raitasalo.pdf?sequence=1
Ehkä tässä tarvittaisiin hieman syvempää analyysiä siitä, miksi kulttuurimme ajaa meitä addiktioihin. YLE uutisissa oli eilen, että sadat terveydenhuollon ammattilaiset ovat menettäneet oikeutensa harjoittaa amattiaan alkoholismin vuoksi. Bruce Alexander on kirjoittanut erinomaisen kirjan (The Globalization of Addictions) länsimaisesta elämän tavastamme, joka yksinkertaisesti ajaa ihmisiä addiktiiviseen käyttäytymiseen.
Nyt kun Altia on siirtämässä viinin tuotannon Tanskasta Suomeen Rajamäelle, niin mahtaa tulla yllätyksenä tuo Valviran asettama kielto. ..ja on sitä ennenkin viiniä Suomessa tuotettu. Kirjoittajalla sattuu nyt olemaan muutamakin asiavirhe tekstissään, mutta ihan aiheellisesti siinä alkoholipolitiikkaa kritisoidaan.
On viinejä ja viinejä. Altia ei tietääkseni valmista yhtäkään viiniä, jossa sokeripitoisuus olisi lähellä nollaa ja raaka-aine viinirypäle. Voi näitä kotimaisia marjaviinejä toki viineiksi kutsua, jos termiä vähän venyttää. Suomessa ei ole edes kokeiltu rypäleiden viljelyä ja niistä viinin valmistusta kuin vasta melko hiljattain. Tässä Valvira on kuitenkin kokeiluita harrastaneiden valmistajien mukaan tehnyt tenän: viinin kaltaista alkoholijuomaa on luvallista valmistaa vain, jos seokseen lisätään hiivaa ja sokeria. Tässä vaihessa tuote ei käytännössä enää ole viiniä.
Pieni lisäys tuohon pienpanimo-ongelmaan: Pienpanimolle ei ole mahdollista saada edes tuotteita, jotka ovat tällä hetkellä yli 4,7%, myyntiin ellei täytä Alkon tarkkoja kriteerejä, mm. toimituskykyä Hangosta Nuorgamiin.
Viinin hintahan todella on noussut hälyttävästi – oltuaan kallista jo entisestään. Lempivalkkarini maksoi vielä muutama vuosi sitten 8,30, nyt 9,23. Toinen suosimani valkkari maksoi viime vuonna noin 7,30, nyt 7,77. Molempien hinnat kuuluisivat minusta viiden euron alapuolelle.
Tällaisen hinnoittelukäytännön vuoksi on minusta perusteltua väittää, ettei Suomi ole sivistysvaltio. Ja vielä liukumassa poispäin sellaisesta tähtäimestä.
Olet vähän väärässä.
Lasku tarkoittaa, että jokin suure joko vähenee tai pysyy samana joka vuosi, mutta ei koskaan nouse. Koska ykkösen ja nollan väliin mahtuu äärettömän monta numeroa, ja lasku kattaa myös väliaikaiset tilanteet, joissa muutosta ei tapahdu, voi laskua tapahtua äärettömän pitkän aikaa, ts. lasku voi olla pysyvää. Kulutus siis voi laskea kohti jotakin nollaa suurempaa tasoa tästä ikuisuuteen joka vuosi. Laskuun voi sisältyä tasaisia vaiheita ja spurtteja, mutta laskussa seuraava arvo ei ole koskaan edellistä suurempi. Aidossa laskussa se olisi aina pienempi, eikä tasaisia vaiheita olisi, mutta edes tätä termiä ei oltu nyt käytetty.
Totta tosin on se, että ainemäärä on diskreetti suure. Alkoholia kulutetaan kuitenkin sellaisia määriä, että joka vuosi kulutusta yhden molekyylin verran vähentämällä universumi ehtii tuhoutua ennen kuin on päästy nykyisestä arvosta N (huomattavan suuri) arvoon 0 vähentämällä alkoholin kulutusta molekyyli päivässä. Jos alkoholia mitataan tilavuudessa tai massassa, muuttuu alkoholin määrä käytännössä jatkuvaksi suureeksi, koska sen määrää voidaan säätää portaattomasti, joten muutos kulutuksessa voi olla vain molekyylin osia. Myöskään mittausväliä ei oltu määritelty mitenkään. Jos asiaa tarkastellaan sadan vuoden jaksoissa, on aikajanan pituus laskulle nykytasosta nollaan luonnollisesti satakertainen.
Puhekielinen jatkuva lasku voi myös tarkoittaa sitä, että käyttö suppenee kohti toistaiseksi määrittelemätöntä lähtötasoa alempaa tavoitearvoa, mutta tällöin käytössä voi olla myös tilapäisiä nousukausia.
Mielestäni alkoholi on usein hyvää, tavoite on kannatettava, mutta esitetyt keinot vääriä. Globalisaatio tulee kovalla rynnistyksellä myös alkoholikauppaan ja suunnilleen jokainen tietää nykyään tuttavapiiristään henkilön, joka harrastaa alkoholin tilaamista viranomaisten ohi ulkomailta. Halvallahan sieltä saa, ja valikoima on merkittävästi paikallista suurempi – näin se vaan menee.
Otsikkosi oli siis kohdallaan, mutta et ollut huomannut, että jatkuva lasku oli terminä peijoonien merkityksetöntä koijausta. Alkoholin käyttöä ei kukaan ole vähentämässä vaan sen myynnistä saatavista tuloista suurempi osa ollaan siirtämässä Alkon kautta valtiolle tukemaan jonninjoutavien paperinpyörittelijöiden työllisyyttä.
Onhan se selvä, että tämä suunnitelma menee päin p****ttä.
Luulen että siitä ei tulisi mitään jos meidän poliitikot rupeaisi puhumaan alkoholinkäytön raja-arvosta t:n lähestyessä seuraavia vaaleja. Siksi me matemaatikot joudumme tyytmään siihen että ”lasku” tarkoittaa sitä että suure menee alaspäin, eikä junnaa paikallaan. Vertaa esimerkiksi termiin ”mäenlasku”, jossa sivakoija ei vietä aikaa odottaen vaakamaalla että jotain tapahtuu. Lisäksi pysyvä lasku joka lähestyy nollasta poikkeavaa arvoa on tässä kontekstissa aika absurdi, sillä jo muutaman vuoden jälkeen lasku olisi jo tasaantunut tasolle jossa satunnaisvaihtelut ovat suurempia kuin mittavirheet. Jos siis ehdotettujen lakimuutosten takana todellakin olisi alkoholinkäytön väheneminen kohti jotakin järkevää tasoa, olisi se pitänyt kommunikoida huomattavasti selkeämmin. Tai varoittaa käyttävänsä matemaattisia termejä.
Jouni Salo: linkkaamassasi artikkelissa alle 18-vuotiaiden juomatapoja tutkineet aineistot ovat laajempia, kun taas 17-25-vuotiaiden juomatapojen tutkimusten vaihtelu perustuu paitsi NTTT:n aineistoon (jossa tutkitaan vain 18 ikävuoteen asti, joten sitä vanhemmista ei dataa ole saatavissa: itse voisin kuvitella, että 18 ikävuodessa tapahtunut nousu voisi liittyä siihen, että silloin saa nykyään helpommin alkoholia kuin 17-vuotiaana, joten nuoret tekevät juuri sinä ikävuotena kokeiluja joiden pysyväisluonteisuudesta on vaikeaa vetää tuon datan perusteella johtopäätöksiä) lisäksi varsin niukkaan haastatteluaineistoon (n=muutamaa kymmentä, joka ei voi olla edustava otos koko suomen nuorisosta), joka tutkimuksen itsensä mukaan on koostunut 80-luvulla kauppaopiston opiskelijoiden haastatteluista, kun taas uudemmissa tutkimuksissa on ollut mukana mm. ammattiopistossa ja lukiossa opiskelevia tai sieltä valmistuvia nuoria. Voisin kuvitella, että tässä heijastuu enemmän tutkimukseen eri vuosina valikoituneiden koulutustaso kuin niinkään vakavat erot koko ikäluokissa.
Tämän perusteella näyttäisi siis siltä, ettei erityisesti nuorten aikuisten juomisesta ole olemassa luotettavaa dataa. Sitä nuoremmista sen sijaan on, juuri NTTT:n ja ESPAD:in ansiosta.
THL:n lyhyt yhteenveto aineistoista: http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/miten-nuoret-juovat
Melko kiltisti kirjoitettu. Todellisuudessa ongelmakäyttö lisääntyisi merkittävästi, mukaan lukien suomalaisten erikoisuus, lääkkeiden ja halvan alkoholin sekakäyttö. Lisäksi vaikutus työllisyyteen päivittäistavarakaupassa olisi jopa -10 %. Kahden vuoden ansiosidonnaisella saadaankin sitten taas tuhansittain uusia alkoholisteja ja syrjäytyneitä vasemmistoa äänestämään. Ehkä tämä onkin juuri se tavoite.
Aina viina. Ihan kuin elämässä ei muuta ole kuin juominen ja siitä jankuttaminen. Kuskaa lapsia harjoituksiin, harrasta itse jos ehdit, mutta autolla on mentävä sinnekin. Autolla töihin, kun ei kulje julkiset ja siitäkin pitää vielä supistaa. Missähän vaihessa sitä pitäisi ehtiä juomaan ja tuottamaan verotuloja valtiolle? Saunakaljaakaan ei pääse juomaan, joten annoin saunavuoronkin pois.
Kun pääsen eläkkeelle, niin silloin ehtii juomaan. Toivottovasti se silloin vituttaa jotakin politiikkoa
Voi noita huovisen kaltaisia lapsellisia ihmisiä. Naiviudessaan luulevat että oluen juonti loppuu kun verotetaan lisää ja lisää ja lisää . . . Virosta sitä haetaan sitten. Kaikki alkoholit tulisi vapauttaa vapaaseen myyntiin niinkuin länsimaissa on tapana.
S uomen D orkimmat P ösilöt.
Siinäpä rakentava ehdotus. Alkoholiongelmat saataisiin toki radikaaliin laskuun myös, jos jokaiselle alkoholistille iskettäisiin sankollinen pirtua käteen. Keinon inhimillisyydestä voidaan sitten olla montaa mieltä. Verotuksella varmasti saadaankin alkoholin kulutusta laskuun. Mielestäni kannattaisi kuitenkin pysähtyä miettimään, onko siihen huutavaa tarvetta nyt, kun kulutus näyttää muutenkin olevan laskussa ihan THL:n tilastojenkin mukaan.
Toisaalta ei tuota Saksalaisen nettikaupan uhkaa tarvitse pelätä, kun sekin on lailla alkoholin etämyynnistä suljettu ulos normikansalalaisilta. Kovin moni tuskin omaa sopimuksia kuljetusliikkeiden kanssa.
Arvoisa Tumu: Hyvin oon itse alkoholia tilannut netistä, ja niin on tuhannet muutkin suomalaiset. Tuo kuljetussopimusvaatimus on jotain Valviran höpöhöpöä eikä sillä ole mitään tekemistä lain kanssa. Alkoholivero pitää maksaa Suomeen jos ulkomailta tilaa, mutta ei senkään maksamista käytännössä valvota, koska se vaatisi niin mittavat resurssit.
Noo, emmänyttiiä onko tuo Panimoliiton lobbaus nyt ihan nappiin mennyt sekään. http://www.panimoliitto.fi/verotus/alkoholivero/. Seurauksiakin on. http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2014/01/15/hartwall-aloittaa-yt-neuvottelut-joka-kuudes-voi-saada-potkut/2014651/12.
Erinomainen ja sopivasti kärkevä kirjoitus, kiitos!
> Muutama pieni kotimainen panimo menisi väistämättä konkurssiin, sillä niiden tuotteille ei kerta kaikkiaan olisi tilaa.
Ei se hyllytilasta kiinni ole, enemmänkin siitä, että Alkoon päästäkseen panimon pitäisi pystyä valmistamaan olutta sellaisia määriä, että sitä pystyy toimittamaan jokaiseen Suomen alkoon (vaikka kysyntää ei olisi). Käytännössä hyvin harva pystyy tähän (mikähän tekee pienpanimosta pienpanimon?). Tuotannon lisääminen myös nostaisi verotuksen myös ”seuraavalle portaalle” ja useinmiten tekisi toiminnasta kannattamatonta. Nykyisellään pienpanimoilla on kolme vaihtoehtoa:
1)Saada oluitaan ravintoloihin
2)Tehdä oluista max. 4.7% vahvuisia, jolloin niitä saa myydä kaupoissa
3)Toimittaa oluitaan myytäväksi Viroon
Esim. Huvilan oluita saa Virosta pulloittain, toivoisin muidenkin seuraavan esimerkkiä.
Useat paremmat oluet eivät yksinkertaisesti ”enää toimisi” mikäli vahvuutta pitäisi (markettimyynnin takia) laskea entisestään.
Niin, ja ne Alkon max. pari kertaa vuodessa järjestettävät pienpanimo-teemavalikoimat eivät varmasti kauheasti lämmitä panimomestarin mieltä.
”Ruotsin mallissahan” riittää, että pystyy toimittamaan lähimpään System Bolaget:iin, ja mikäli sitten maan toisella puolella joku on kiinnostunut juuri tästä oluesta, pystyy yksittäisiä pulloja tilaamaan haluamaansa liikkeeseen veloituksetta, kunhan niitä jostain myymälästä löytyy. Koko maan kattavuus pienellä tuotannolla.
Tokihan tätä ei Suomessa haluta edes ääneen sanoa, halutaan vain poimia ”ne huonot puolet” Ruotsin järjestelmästä.
Ja ihan turha väittää, etteikö alkoholipolitiikalla olisi mitään vaikutusta!
http://www.kauppalehti.fi/omayritys/ministerin%20pelottelu%20syyna%20suomalaispanimo%20viroon/201401608919
Hyvä kirjoitus! Alkoholinkulutus per capita on tällä hetkellä EU-maiden keskipaikkeilla; sitä halutaan edelleen laskea juurikin ilman mitään kovin selväsanaista tavoiterajaa. Totuus on, että Suomessa on kuitenkin noudatettu suurin piirtein samaa kieltämisen alkoholipolitiikkaa noin viimeiset 150 vuotta – eikä se vain näytä toimivan. Alkoholijohdannaiset kuolemat (miten sitten määritellään ja eritelläänkin) ovat vuodesta toiseen suurin työikäisten miesten ja näiden verotulojen tappaja. Valtio myy viinan ja kerää siitä tulot – mutta sysää sosiaali- ja terveyshuollon vastuun ja raskaat kustannukset kunnille, joiden huoltosuhteita ikääntyvä väestö näivettää jo ennestään. Joka tapauksessa surkea ja toimimaton politiikka tuskin toimii paremmin jos siitä tehdään intensiivisempää. Huovinen vaatii muutoksia, joten byrokraatit tavoittelevat niitä tekemällä mitä osaavat: kieltoja.